Valloittava vauva ja 4kk hulinat

Nelikuinen vauva voi olla samalla mitä uuvuttavin ja valloittavin pieni ihmisolento, kun hänen aivonsa n. neljän kuukauden ikäisenä ottavat suuren kehitysharppauksen. Se miten kehitys näkyy vauvassa voi vaihdella suurestikin, vaikka tyypillistä usein onkin ns. 4kk hulinointi. Mukana jutussa terveydenhoitaja, imetyskouluttaja Henna Pirhonen.

Pahamaineiset 4kk hulinat

Kun puhutaan 4kk hulinoista, tarkoitetaan yleensä kehitysvaihetta, joka alkaa vauvan ollessa n. 3- 5kk. Joskus puhutaan myös taantumasta, vaikka sopivampaa olisi puhua kehityksestä, koska onhan kyse yhdestä merkittävimmästä aivojen kehitysvaiheesta koko vauvavuoden aikana. Se miten kehitys näkyy vauvassa (ja vanhemmissa) voi vaihdella suurestikin, vaikka tyypillistä niille onkin usein vauvojen uni-, ja imetyshaasteet ja usein myös vanhempien väsymys.

Tavanomaista 4kk hulinoille on että aikaisemmin hyvin yönsä nukkunut vauva alkaakin heräilemään öisin useita kertoja syömään ja saattaa päivisin olla tyytymätön rinnalla. Tai pitkiä päiväunia nukkunut vauva saattaakin yhtäkkiä päivisin nukkua ainoastaan pieniä pätkiä, ja nekin mielellään sylissä. Vauvalla saattaa olla haasteita rauhoittua tai nukahtaa, ja toisaalta hän saattaa olla yliväsynyt hereillä ollessaan. Vauva saattaa myös pelästyä herkemmin, vierastaa, olla itkuinen tai turhautunut. 

Tämä ensimmäinen suuri kehitysvaihe voi olla perheelle hämmentävä ja uuvuttava, etenkin jos se tulee täysin yllätyksenä. Liiaksi sitä ei kuitenkaan kannata pelätä tai kauhistella. Vauva käy jatkuvasti erilaisia kehitysvaiheita läpi, ja niissä on useimmiten sekä ihanat että haastavat puolensa. Tärkeintä on ymmärtää että tilanne elää jatkuvasti ja tämäkin vaihe menee ohi, joten miksi ei parhaansa mukaan keskittyisi kohtaamaan sitä uteliaisuudella ja myötätunnolla.

Valloittava nelikuinen

Jos nyt olet eksynyt lukemaan tätä kirjoitusta keskellä yötä silmät ristissä, kun nelikuinen vauvasi hulinoi vieressä, sanon ihan ensi alkuun että hengitä syvään. Vauvalla on todennäköisesti meneillään tämä tärkeä kehitysvaihe tai yksinkertaisesti vaan huono päivä tai yö ja joka tapauksessa, se menee ohi! Nelikuinen vauva on usein samalla mitä uuvuttavin ja valloittavin pieni ihmisolento.

Noin neljän kuukauden ikäisenä vauvan aivot ottavat suuren kehitysharppauksen, kun vauva herää ulkomaailmaan ja alkaa kiinnostumaan ja tutkimaan ympäristöään uudella tavalla. Hän on ehkä juuri löytänyt itsestään uuden raajan tai kehonosan, huomannut kykynsä käyttää ääntään, alkanut tutkimaan ympäristöään käsiensä ja suunsa avulla tai omaksunut uusia tapoja kommunikoida. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä että vauva riisuu sukkiaan, maistelee varpaitaan, maiskuttelee huulilla, tarraa kiinni kaikesta mikä on käden ulottuvilla, kiljuu kuin pieni kotkanpoikanen tai rääkyy kuin reviiriään puolustava merilokki (ei kuulunut minun suosikkeihin ja sai esikoisen kulkemaan kotona peltorit päässä), harjoittelee kääntymistä, yrittää päästä liikkeelle, juttelee ja flirttailee.

Nelikuiset vauvat ovat useimmiten iloisia ja valloittavia tyyppejä ja on suuremmaksi osaksi ihmeellistä saada seurata vierestä kuinka pieni ihminen ensimmäistä kertaa oivaltaa jotain uutta. Kun hän löytää oman kätensä tai jalkansa ja tuijottaa sitä täysin haltioituneena. Tai kun hän aina katsekontaktin saadessaan vastaa mitä suurimmalla hymyllä, joka sulattaa väsyneimmänkin vanhemman sydämen. Nämä ovat ne hetket, jotka kantavat kun epätoivo hiipii päälle, yön pimeinä tunteina. On mahdotonta ennakoida, miten oma vauva käyttäytyy missäkin kehitysvaiheessa, eikä ole olemassa mitään ohjekirjaa, josta voisimme poimia takuuvarmasti toimivat keinot niistä selviämiseen. Ja vaikka tänään löytyisikin jokin toimiva keino, sama keino ei välttämättä toimi huomenna. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, mihin kiinnitämme huomiomme, miten suhtaudumme haastaviin hetkiin ja miten pidämme huolta omasta jaksamisesta.

Valmistautuminen hulinoihin

Terveydenhoitaja, imetyskouluttaja Henna Pirhonen pitää tärkeänä, että 4kk hulinoista puhuttaisiin ennakkoon, jotta vaihe ei tulisi vanhemmille yllätyksenä ja että sitä ei nähtäisi ongelmana. Keskustelemalla aiheesta ja normalisoimalla tätä tärkeää kehitysvaihetta, voidaan vaikuttaa myönteisesti vanhempien tapaan suhtautua hulinoihin ja samalla kykyyn luottaa itseensä vanhempina. Kun tiedostaa että 4kk hulinat ovat tulossa, voi niihin myös asennoitua niin että eletään ne läpi ja sitten tulee uusi vaihe. Jos hulinat tulevat täysin yllätyksenä, voi vanhempi helposti kokea epävarmuutta omasta vanhemmuudestaan tai olla huolissaan lapsesta ja silloin on tärkeä tiedostaa että vika ei ole vanhemmassa tai vauvassa, vaan että hulinointi liittyy luontaiseen kehitysvaiheeseen ja on täysin normaalia ja kuuluu tähän hetkeen.

Tukea imetykseen

Unihaasteiden lisäksi 4kk hulinoihin kuuluu usein myös imetyshaasteita, kun vauvalla tulee tahdonalaisuus mukaan imemiseen. Imettävä äiti voi kokea epävarmuutta tai pelkoa maidon riittävyydestä, kun vauva ei päivällä rauhoitu rinnalle ja sitten levottoman päivän jälkeen nälissään tankkaa maitoa yön läpi. Jos seuraavana päivänä uni taas maistuu, rintaa voi joutua tyhjentämään, jotta ei syntyisi tukosta tai tulehdusta.

Hulinointeja saattaa myös edeltää tiheän imun kausi, tai tiheän imun kausi saattaa olla osa hulinavaihetta ja silloin voi olla lohdullista muistaa että kyseessä on normaali imetykseen kuuluva vaihe. Voi olla rauhoittavaa tietää ja luottaa siihen että vauvan tilaama maito tulee vähän viiveellä, eli tilauspäivinä vauva saattaa olla tyytymättömämpi, kun tilausta ikään kuin vasta käsitellään. Rinnat saattavat ovat kuin tyhjät pussukat ja silti vauva halusi vaan syödä ja hermostuu herkästi rinnalla ollessaan, jolloin voi herätä huolta maidon riittävyydestä.

Pirhosen mukaan on hyvä pitää mielessä, että 4kk hulinat ovat kehitysvaihe, eikä merkki ravinnon riittämättömyydestä. Maitoa on riittävästi, kun vauva kasvaa ja kehittyy hyvin. Lisämaidon antamista ei rintamaidon riittämättömyyden pelossa kannata aloittaa, sillä pahimmassa tapauksessa siinä voikin käydä niin, että imetys alkaa pikku hiljaa hiipua ja oma maidontuotanto todella vähentyä, joka taas voi johtaa imetyksen loppumiseen äidin toiveeseen nähden liian aikaisin. Myöskään kiinteitä ruokia ei hulinoiden rauhoittumistarkoituksessa ole perusteltua aloittaa hyvin kasvavalle, täysiaikaisena syntyneelle vauvalle, eikä se usein olekaan vauvan valmiuksien mukaista.

Imetyshaasteiden kanssa on ensisijaisen tärkeää että äiti tai perhe ei jää asian kanssa yksin. Pirhonen painottaa että vertaistuki voi imetyksen aikana olla tärkeää myös vaikka varsinaisia imetyshaasteita ei olisikaan; sen kautta voimme saada kannustusta omien ratkaisujen tekemiseen ja vahvistusta omille ajatuksille. Jos omasta lähipiiristä ei vertaistukea imetykseen löydy, niin mm. Imetyksen tuki ry. tarjoaa paljon tietoa ja tukea imetykseen, ja sieltä voikin olla hyvä aloittaa. Imetystukiäideiltä voi saada tukea mm. imetysChatista, imetystukipuhelimesta ja nyt myös verkossa etäyhteydellä järjestettävistä imetystreffit-vertaistukitapaamisista. Ja tietenkin on myös imetyksen tuen suosittu facebook keskusteluryhmä, Pirhonen muistuttaa minunlaiselle anti-somettajalle. Kannattaa myös tutustua oman alueensa paikallistoimintaan, kuten yhdistyksiin ja toimijoihin sekä yksityisiin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat tukea ja ohjausta imetykseen. Julkisella puolella apua tarjoavat neuvolat sekä monen synnytyssairaalan yhteydessä toimivat imetyspoliklinikat.

Voimia ja vinkkejä hulinointiin

Kuten Pirhonenkin painottaa, 4kk hulinoiden aikana olisi tärkeää löytää ja luoda arkeen omia levon keinoja, jotta jokainen perheessä saisi riittävästi unta ja lepoa, oli se sitten päiväunien nukkuminen, vanhempien vuorottelu öisin, tai oman ajan järjestäminen virkistäytymistä varten. Jokainen vauva, jokainen vanhempi ja jokainen perhe on erilainen ja tärkeintä onkin löytää omalle perheelle sopivat tavat. Harvoin on mitään mikä olisi totaalisen väärin tai oikein.

Vauvan vuorokausirytmin muodostumista voi tukea lapsentahtisesti mm. selkeillä rutiineilla, rauhoittumistapojen löytämisellä ja päivän ja yön erottelemisella valon ja virikkeiden avulla. Pirhonen kuitenkin muistuttaa että liian suurin odotuksin tai suurilla tavoitteilla ei kannata lähteä liikkeelle, eikä tarkoituksenmukaisesti lähteä muokkaamaan vauvan rytmiä, vaan ennemminkin löytää omalle perheelle keinoja parhaansa mukaan sopeutua vauvan rytmiin.

Yksi käytännön vinkki 4kk hulinointiin on kantoväline, eli reppu tai liina, jos vauva siinä viihtyy. Siinä ei iltaisin tai yölläkään kädet väsy kantamiseen, kun vauva on pirteä kun peipponen ja itse haluaisi nukkua. Vaikka vauva ei heti nukahtaisikaan reppuun tai liinaan, saattaa hän kuitenkin pysyä rauhallisena ja tyytyväisenä kun hän yöapinan lailla, kantajan rintaa vasten kurkkii kantorepun uumenista yön pimeinä tunteina, kunnes lopulta väsyy ja nukahtaa. Kantaja voi samalla rauhoitella itseään kävelemällä, hengittelemällä, meditoimalla, kuuntelemalla musiikkia tai äänikirjaa tai vaan koomailla silmät ristissä puoliunessa, kunhan ei kävele päin seiniä. Ja jos vauva ei viihdy hiljaisuudessa, voi hänelle puhella tai laulaa rauhallisella ja hiljaisella äänellä.

Kun huomaa hermojen kiristyvän voi kokeilla hengityksen havainnointia tai syvään hengittämistä. Tai vaan leuan rentouttamista. Vauva on herkkä aistimaan lähellä olevan vanhemman mielentilan, ja onkin hyvin tavallista että vauva ei nukahda silloin kun yritämme sitä kaikista kovimmin. Usein käy niin että vauva nukahtaa kun vanhempi itse on keskittynyt johonkin aivan muuhun tai nukahtanut vauvaa rauhoitellessa.

Hetkinä, kun kaikista vähiten naurattaa voi kokeilla hymymeditaatiota, jonka vaikutukset ovat samat kuin aidolla hymyllä eli samat hyvän olon hormonit vapautuvat kehossa. Ja se on tosi helppoa! Ei tarvitse kuin sulkea silmät, antaa suupielten nousta ja muodostaa hymyn kasvoille. Hymy voi olla aluksi pieni ja pikku hiljaa kasvaa ja muuttua rennommaksi. Samalla voi hengitellä mahdollismman rauhallisesti. Pitkiä sisään ja uloshengityksiä. Kokeile ja huomaa, miltä kehossa tuntuu.

Aktiivinen lepo on myös hyvä tapa lisätä omaa jaksamista kun yöunet jäävät vähäisiksi. Esimerkiksi liikkuminen, tanssiminen, taiteellinen työskentely, käsitöiden tekeminen ja luonnossa oleminen voivat toimia aktiivisen levon tarjoajana. Omien vauvojen hulinointi on molemmilla kerroilla osunut talveen, ja saatoin myös usein aamusin avata ulko-oven ja pestä naamani lumella, kun ei avantoonkaan viitsinyt kylmänarkojen rintojen kanssa mennä. Mitä enemmän väsyttää ja mitä vähemmän jaksaisi virkistäviin toimenpiteisiin ryhtyä, sen tärkeämpää se yleensä on. 

Joskus on myös tarpeen muistuttaa itseään ja patistaa itseään tekemään itselleen voimia antavia asioita, sillä väsymyksen keskellä saattaa helposti unohtua mitä keinoja itsellään ylipäätään on. Pienikin hetki päivässä, tehden sitä mikä itselleen antaa voimaa, tekee ihmeitä. Joskus teekupin äärelle pysähtyminen itsensä kanssa, vaikka vain muutamaksi minuutiksi, riittää jaksamaan taas seuraavan hetken yli. Tai muutama syvä hengitys silmät suljettuna, lyhyt kävely raittiissa ulkoilmassa tai pieni hetki metsän syleilyssä. Myös erilaiset kehomeditaatiot ja rentouttavat harjoitukset ovat omiaan virkistämään väsynyttä mieltä ja kehoa.

Kuten sanottu, 4kk ikäiset vauvat ovat usein mahdottoman hurmaavia, mikä saattaa auttaa, kun parin tunnin hyssyttelyn jälkeen vauva edelleen tuijottaa sinua silmät pyöreinä jättimäinen virne naamalla, kun vihdoinkin luulit hänen nukahtaneen. Eihän siinä voi kuin nauraa tai itkeä tai nauraa ja itkeä, riippuen kuinka väsynyt itse siinä vaiheessa on.

Muista, et ole yksin

Joskus, väsyneimpinä ja epätoivoisimpina hetkinä saattaa ainoa keino olla odottaa että vauva rauhoittuu ja hulinahetki menee ohi, toistellen itselleen että minulla on kaikki hyvin ja vauvalla on kaikki hyvin, tämä menee ohi. Kun tuntuu että usko meinaa hiipua ja riittämättömyys vanhempana vyöryy päälle ja kuvittelee olevansa täysin epäonnistunut, voi mielessään kuvitella heittävänsä yläfemmoja muiden väsyneiden ja parhaansa yrittävien vanhempien kanssa. Ajattele että jo pelkästään Suomessa syntyi viime vuonna 46 452 lasta, joka karkeasti laskien tarkoittaisi noin 3800 vauvaa kuukaudessa. Voit siis lohduttautua sillä että et ole yksin, kanssasi valvoo tuhansia vanhempia, joiden nelikuiset vauvat hulinoivat tälläkin hetkellä ja joiden vanhemmat käyvät läpi samoja epätoivon tunteita ja hetkiä kuin sinä. Et siis ole yksin.

4kk Hulinat - Yksi vaihe muiden joukossa

Aina vauvan hulinavaiheita ei välttämättä selvästi edes erota, vaikka ne mieltäisikin enemmän haastaviksi kun sellaiset välivaiheet kun kaikki soljuu tasaisesti ja koko perhe tuntuu nauttivan hetken harmoniasta. Vauvoilla ja lapsilla kun nyt jatkuvasti on erilaisia kehitysvaiheita, hampaiden puhkeamista tai uuden oppimista menossa. Helpommalla pääsemme, kun suhtaudumme niihin armollisuudella ja sopeutamme mahdollisuuksien mukaan omat arjen tekemiset, syömiset ja nukkumiset niiden mukaan. Ja on myös äitinä tai vanhempana ihan ok olla välillä täysin hukassa. Kun luottaa siihen että vauvalla on kaikki hyvin ja että riittää vanhempana juuri sellaisenaan, on helpompi suhtautua kevyemmin mihin milloinkin vauvan (ja omaan) sekoiluun. Kun tiedostaa 4kk hulinoiden olevan tulossa, voi myös olla helpompi nauttia niitä edeltävästä hyvien unien vaiheesta ja kohdata tuleva kehitysvaihe mielenkiinnolla.

4kk hulinat ovat vain yksi vaihe muiden joukossa; uuden ihmettelyä, niin vauvan kuin vanhemman osalta. Vauvat ovat mitä ihmeellisimpiä pieniä olentoja, jotka kehittyvät ihan huimassa tahdissa, joten koskaan ei tiedä mitä seuraava hetki tai päivä tai kuukausi tuo tullessaan. Tärkeintä on luottaa itseensä vanhempana ja hyväksyä sen hetken todellisuus, huolimatta siitä kuinka ihana tai haastava se on, sillä se hetki menee aina lopulta ohi. Kuuntelemalla ja olemalla läsnä on helpompi löytää juuri siihen hetkeen parhaimmat ratkaisut ja tavat toimia. Lopulta voimme vain ottaa vastaan mitä tulee, toimia sen mukaan, päästää irti ja sopeutua taas seuraavaan hetkeen, kun se tulee.

Monesti auttaa kun vauvan haastaviinkin kehitysvaiheisiin suhtautuu uteliaisuudella ja myötätunnolla ja muistaa että jokainen vaihe on tärkeä ja hyväksi vauvan kehitykselle. Omaan vanhemmuuteen ja jaksamiseen on myös tärkeää saada tarpeeksi tukea, oli se sitten vertaistukea toiselta äidiltä, myötätuntoinen kosketus puolisolta tai neuvoja ammattilaiselta. Kuten ystäväni sanoi, kolmevuotiaani kysyessä miksi äideillä on vaan kaksi kättä, että äitien ei ole tarkoitus tehdä kaikkea yksin vaan he tarvitsevat apukäsiä. Olivat ne sitten henkisiä tai konkreettisia apukäsiä, muista että et ole yksin ja että tämäkin vaihe menee ohi, ja sitten tulee seuraava.

Rento Äiti, päivitetty 18.5.2023