Jokaisella on oikeus hyvään synnytyskokemukseen.

Jokaisella synnyttäjillä ja perheellä on oikeus hyvään synnytyskokemukseen, äitiyteen ja vanhemmuuteen, ja sitä tulisi tukea parhaalla mahdollisella tavalla myös poikkeusoloissa. 

Korona-aika on herättänyt paljon keskustelua odottavien äitien, synnyttäjien ja perheiden oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnin riittävästä huolehtimisesta. En voi väittää, ettenkö itsekin olisi hetkittäin kantanut huolta tulevasta synnytyksestä ja sen jälkeisestä ajasta ja koenkin että tämä aika on ollut mielenkiintoinen sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Motivaatio ottaa kantaa meneillään olevaan tilanteeseen on ollut korkealla, sillä enhän ainoastaan toimi ammattilaisena odottajien ja synnyttäjien parissa, vaan kuulun heihin tällä hetkellä myös itse, joten ymmärrän aidosti perheiden ja synnyttäjien huolen ja epävarmuuden, joita koronarajoitukset ovat tuoneet mukanaan odotusaikaan ja synnytykseen sekä synnytyksen jälkeiseen elämään.

Kun pandemia oli pahimmillaan eikä koronan käyttäytymisestä tiedetty vielä paljoa, oli rajoitusten asettaminen nopealla aikataululla (eikä ehkä niin ajatuksella) jollain tavalla ymmärrettävää, jotta pystyttäisiin turvaamaan kätilöiden, hoitohenkilökunnan, synnyttäjien sekä vastasyntyneiden terveys. Silloin oli sopeuduttava ja löydettävä keinoja, joilla itse pystyisimme vaikuttamaan omaan synnytyskokemukseemme, rajoituksista huolimatta. Tästä lisää aikaisemmassa julkaisussa Poikkeusolojen ei tarvitse määritellä synnytyskokemusta.

Nyt kun tilanne on hiukan helpottunut ja viruksestakin tiedetään enemmän, on kuitenkin vaikea nähdä ja ymmärtää miksi rajoituksia edelleen ylläpidetään. Mahtavien kollegoiden ja alalla toimivien tuen ja tiedon avulla otin yhteyttä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Soten johtoryhmään - pyytäen perusteluja voimassa oleville rajoituksille. Kun perusteluja ei irronnut, alkoi keskustelu Siun Soten naistentautien ja synnytysten ylilääkärin kanssa. Otin selvää asioista, luin tutkimuksia, vetosin muiden sairaanhoitopiirien purkamiin rajoituksiin, kokemuksiini doulana sekä odottajien ja synnyttäjien ilmaisemaan huoleen - ja annoin myös omien tunteiden näkyä viesteissäni. Toivoin että sillä olisi jokin merkitys, nähdä ihminen kirjoitusten takana. En tiedä millä loppujen lopuksi oli merkitystä, vai oliko millään, mutta yllättävän pian sain kuitenkin vastauksen että doulan läsnäolo synnytyksessä voidaan sallia, erityisjärjestelyin.

Kannatti siis ottaa kantaa, istua yötä myöten kirjoittamassa sähköposteja ja vaatia vastauksia ja toimintaa, vaikka välillä turhauttikin ja teki mieli luovuttaa. Muutamat menetetyt yöunet, näin omankin synnytyksen lähestyessä, on kuitenkin ollut täysin sen arvoista ja taas lisännyt uskoa siihen että asioihin on mahdollisuus vaikuttaa, kun uskaltaa laittaa itsensä likoon. Ja kaikesta tästä saan kiittää minun tukena ja apuna olleita ystäviä ja mahtavia alan ammattilaisia:

Doula Anni Eresmaa-Korhonen

Doula Miiamaija Mäntylä, Kohtuvoima - kosketus ja doulaus

Kätilö-terveydenhoitaja, synnytysvalmentaja Helena Liuski sekä terveydenhoitaja, synnytysvalmentaja imetyskouluttaja Henna Pirhonen

Äitiysfysioterapeutti Paula Ikävalko

Liekku ry - vanhemmuuden vertaistukiyhdistys

Vaikka onkin kyseenalaista, Pohjois-Karjalan tämänhetkinen koronatilanne huomioon ottaen, miksi erityisjärjestelyjä ylipäätään tarvitaan doulan läsnäolon sallimiseksi kun kyse ei ole siitä että jokaisella synnyttäjällä olisi suuri kannustusjoukko mukanaan synnytyksessä (viime vuonna alle 1% synnyttäjistä oli doula mukana synnytyksessä), en ole voinut olla muuta kuin kiitollinen että asia järjestettäisiin sitä toivoville ja sain rauhan myös oman tulevan synnytykseni suhteen. 

Mikäli rajoituksia on tarpeen asettaa uudelleen toisen korona-aallon myötä, toivoisin että asiasta päättävät pohtisivat tarkkaan rajoituksia, jotka koskevat doulan läsnäoloa synnytyksen aikana kun tiedetään, että sillä voi olla merkittävä vaikutus hyvän synnytyskokemuksen kannalta. Doula on vapaaehtoinen tai ammatillisesti toimiva ja koulutettu synnytystukihenkilö, joka voi tarvittaessa myös suojautua ja noudattaa erityisohjeita tilanteen vaatiessa. On synnyttäjiä, joille doulan läsnäolo puolison lisäksi voi olla todella merkittävä ja jopa käänteentekevä synnytyksen kulkua, äitiyden muodostumista sekä äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhteen muodostumista ajatellen. Mikäli taustalla on aikaisempi synnytystrauma, voi doulan läsnäololla synnytyksessä voi olla merkittävä vaikutus eheyttävän synnytyskokemuksen kannalta.

Toivoisin myös että muita rajoituksia, kuten puolison osallistumista ainoastaan aktiiviseen synnytykseen, ei enää asetettaisi vaan pohdittaisiin muita keinoja turvata hoitohenkilökunnan ja synnyttäjien terveys, mikäli toinen korona-aalto sen vaatii. On osoitettu että synnyttäjän saama jatkuva tuki koko synnytyksen ajan vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta ja keisarileikkauksen, pihti- sekä imukuppiavusteisen synnytyksen todennäköisyyttä. Synnytykset ovat usein nopeampia ja synnyttäjät ovat myös usein tyytyväisempiä synnytyskokemukseen. Jatkuvan tuen saaminen synnytyksen aikana lisää myös sekä äidin että vauvan hyvinvointia synnytyksen jälkeen. 

Ja toki jos vielä saisi toivoa, toivoisin että rajoitukset koskien puolison ja perheen muiden lasten vierailuja synnytysvuodeosastolla pohdittaisiin hyvin tarkkaan tai että niistä tapauskohtaisesti voitaisiin poiketa, mikäli äiti on kokenut synnytyksen traumaattisena (vaikka se lääketietellisesti olisikin mennyt ihan hyvin) tai mikäli äidin tai vauvan vointi muutoin vaatii sairaalahoitoa tai seurantaa ja synnyttäjä vauvansa kanssa joutuu viettämään osastolla pidemmän ajanjakson.

Jokaisella synnyttäjillä ja perheellä on oikeus hyvään synnytyskokemukseen, äitiyteen ja vanhemmuuteen, ja sitä tulisi tukea parhaalla mahdollisella tavalla myös poikkeusoloissa. Kun kyse on merkittävistä rajoituksista, jotka vaikuttavat kauaskantoisesti monen odottajan, synnyttäjän ja perheen hyvinvointiin, rajoituksia ei tulisi asettaa tai ylläpitää ilman hyviä perusteluja ja huolellisesti punnittuja hyötyjä ja haittoja niin terveydenhuollolle, kuin yksilöille ja perheille.

Ja samalla me ammattilaiset ja synnyttäjät itse, voimme tehdä kaikkemme mahdollistaaksemme hyvän synnytyskokemuksen voimassa olevien tai tulevien rajoitusten puitteissa. Jokaisella meistä on käytössään uskomaton määrä kehon ja mielen voimavaroja, jotka voimme ottaa käyttöön olosuhteista riippumatta, missä ja milloin vaan. 

Rento Äiti, 23.8.2020